Osaavia naisia työnhaussa

-          ”Hei, haluaisin löytää työpaikan – voisitko auttaa minua?”

Tämä on kysymys, jonka Osaavat naiset -hankkeen työntekijä kuulee päivittäin.  Kysymyksen esittäjä on useimmiten pitkään työttömänä ollut maahanmuuttajataustainen nainen. Kaikkia työnhakijoita yhdistää sama toive: työpaikka, jonka myötä elämä suomalaisessa yhteiskunnassa asettuisi kohdilleen. Moni on valmis aloittamaan työpolkunsa työharjoittelu- tai työkokeilujaksolla, vaikkapa vain parin kuukauden mittaisella.

-          ”En halua istua kotona tekemättä mitään. Silloin vain masennun”, moni sanoo.

Osaavia naisia työnhaussa. Kuva: Shakiba Adil

Työnhakijoiden moninainen kirjo

Osaavat naiset -hankkeen pariin hakeutuvat asiakkaat edustavat eri kansallisuuksia ja myös hakijoiden taustat ovat erilaisia: toisilla on paljon työkokemusta ja korkeakoulututkinto tai kaksi, toisilla koulutusta ja työkokemusta on vain vähän. Henkilökohtaista ohjausta toivotaan niin työpaikan etsimiseen kuin työhakemuksen ja ansioluettelon laatimiseenkin.

Maahanmuuttajataustaiselle työnhakijalle työnhakuun liittyvä asiointi puhelimitse tai Internetin kautta voi tuottaa ongelmia, jos kielitaito on puutteellinen tai tietokoneen käyttö ei ole tuttua. Esimerkiksi moni pääkaupunkiseudulla toimivista siivousalan yrityksistä ottaa vastaan vain verkon kautta lähetettyjä hakemuksia. Hanketyöntekijöiden kanssa voi suomen lisäksi asioida englanniksi, venäjäksi, viroksi tai somalin kielellä. Tarvittaessa tulkkausapua saa Monika-Naiset liiton muiden yksiköiden työntekijöiltä.

Kun työnhaku takkuaa

Maahanmuuttajataustaisten työnhakijoiden työttömyysaste on tällä hetkellä noin kolminkertainen koko väestön työttömyyteen verrattuna. Maahan muuttaneen työnhakijan työllistymistä vaikeuttavat suomalaisten työantajien asenteet ja kielitaitoon kohdistuvat vaatimukset. Useissa sisääntuloammateiksi kutsutuissa töissä, kuten siivoojan työssä, sujuva suomen kielen taito ei liene edellytys työstä suoriutumiselle. Esimerkiksi Venäjältä Suomeen muuttaneella Irinalla on yli 20 vuoden kokemus siivoustyöstä, mutta työn löytäminen Suomesta ei silti ole helppoa. Irinalle mieluisin työkohde olisi sairaala – tällöin siivotessa kuulisi paljon suomea ja oppisi koko ajan lisää.

Myös korkeasti koulutettujen työnhakijoiden kohdalla puutteellinen suomen kielen taito on usein syy siihen, ettei työpaikkaa yrityksistä huolimatta löydy. Työnhakua vaikeuttavat myös verkostojen puute ja tutkinnon rinnastamiseen liittyvät ongelmat. Sisääntulotyöt toimivat usein mahdollisuutena saada kullanarvoista työkokemusta ja mahdollisuutena tutustua suomalaiseen työelämään, mutta ongelmallista on, jos niihin jämähtävät myös korkeasti koulutetut työntekijät.

Osaavat naiset eteenpäin työpoluilla

Osaavat naiset -hankkeessa työnhakijalla on mahdollisuus saada henkilökohtaista neuvontaa ja ohjausta työnhakuun liittyvissä kysymyksissä. Osaavat naiset -hanke tarjoaa tukea myös työhaastattelutilanteisiin, ja taustatukea saa tarvittaessa myös työjakson aikana.

Mikäli työnhakijalla ei ole koulutusta ja työkokemusta, työpaikan löytäminen voi vaikuttaa mahdottomalta. Ratkaisu voi kuitenkin löytyä työnhakijan muiden vahvuuksien kautta: esimerkiksi pitkään kotona lapsia hoitaneella voi olla paljon arvokasta kokemusta, jota on mahdollista hyödyntää myös työelämässä. Tällöin kyseeseen voi tulla työuran aloittaminen hoiva-alalta kuten vanhusten palvelutalosta tai leikkipuistosta. Työkokemuksen ja kielitaidon karttuessa työnhaku muuttuu helpommaksi ja työnhakijan itseluottamus ja usko omiin kykyihin kasvaa. Hanketyöntekijälle paras palaute onkin oman työpolkunsa alkuun päässyt osaava nainen.

Heidi Hirvonen, Osaavat naiset -hankkeen koordinaattori

  

Helsingissä ja Vantaalla toteutettava Osaavat naiset -hanke käynnistyi vuonna 2011 ja päättyy vuonna 2016. Hankkeen asiakkaat ovat työttömiä työnhakijoita TE-toimistossa. Hanketta koordinoi Monika-Naiset liitto ry ja rahoittaa Uudenmaan ELY-keskus. Osaavat naiset -hanke tekee yhteistyötä pääkaupunkiseudun työnantajien kanssa. Helsingin ja Vantaan kaupungit, palvelutalot, päiväkodit sekä lukuisat yksityiset yritykset ovat tarjonneet työmahdollisuuksia hankkeen asiakkaille.

MoniNaisten Talon Naisia - haastattelussa Lethi Thana

Lethi Thana on 52-vuotias kahden lapsen äiti Vietnamista. Hän muutti Suomeen 21 vuotta sitten.

Kokkikerhossa - kuva: Shakiba Adil

Miten kuulit MoniNaisten Talosta?

Halusin löytää paikan, jossa voin tutustua muihin naisiin, jotka ymmärtävät yhtä paljon suomea kuin minä ja jossa saan mahdollisuuden oppia suomea. Kuulin MoniNaisten Talosta sosiaalitoimistosta.

Kuinka usein käyt MoniNaisten Talolla?

Käyn Moni Naisten Talolla kolmena tai neljänä päivänä viikossa.

Miksi käyt MoniNaisten Talolla?

Käyn MoniNaisten Talolla, koska haluan oppia suomea ja harjoitella kieltä muiden kanssa, jotka ymmärtävät suomea yhtä hyvin kuin minä. He ovat kaikki maahanmuuttajia. Ymmärrän heitä helposti, koska he puhuvat hitaasti. Minulle on hyvin tärkeää, että saan harjoitella suomen kieltä täällä.

Millaiseen toimintaan ja kursseille osallistut MoniNaisten Talolla?

Käyn suomen kielen kursseilla. Kun muutin Suomeen 21 vuotta sitten, aloitin heti työt vietnamilaisessa yrityksessä, jossa kaikki puhuivat vietnamia. Tarvittaessa paikalla oli kääntäjä. Tästä syystä en puhu suomea, vaikka olenkin asunut täällä jo 20 vuotta. Olen osallistunut myös ompelukerhoon ja jumppaan. Rakastan kokkikerhoa!

Shakiba Adil, Monika-Naiset liitto ry:n työharjoittelija

MoniNaisten Talon Naisia - haastattelussa Nahid Mahbub

Nahid Mahbub on 51-vuotias neljän lapsen äiti Afganistanista.

Nahid tuli Suomessa kaksi ja puoli vuotta sitten yksin hakemaan turvapaikkaa ja hänen neljä lastaan ​​asuvat edelleen Pakistanissa.

Nahid osallistui Talolla monikulttuuriseen naisten liikuntatapahtumaan Terve Nainen!,
 jossa SPR:n vapaaehtoisilla oli verenpaineen mittauspiste. Kuva: Shakiba Adil

Miten kuulit MoniNaisten Talosta?

Suomalainen ystäväni kertoi minulle MoniNaisten Talosta ja olen käynyt täällä vuoden ajan. Olen iloinen, että olen löytänyt MoniNaisten Talon.

Kuinka usein käyt MoniNaisten Talolla?

Käyn MoniNaisten talolla kolmesta neljään kertaa viikossa.

Miksi käyt MoniNaisten Talolla?

Käyn MoniNaisten Talolla, koska täällä voin olla muiden naisten kanssa ja tutustua heidän kulttuureihinsa. Olen löytänyt uusia ystäviä, mikä on hyvä asia, sillä lapseni ovat kaukana ja kaipaan heitä koko ajan. Yksin ollessani ajattelen heitä ja saatan masentua. Siksi on hyvä, että voin tulla MoniNaisten Talolle, jossa on tekemistä ja mieliala näin paranee.

Millaiseen toimintaan ja kursseille osallistut MoniNaisten Talolla?

Olen osallistunut lähes kaikkiin MoniNaisten Talon toimintoihin. Käyn suomen kielen kursseilla, mikä on auttanut minua paljon. Olen myös osallistunut ompelu-, käsityö- ja kokkikerhoihin sekä jumppaan.

Olen nauttinut täällä olostani. Kokkikerhossa saamme joka viikko kokeilla eri maiden ruokia, ja voin harjoitella suomen kieltä muiden naisten kanssa. Rakastan liikuntaa ja osallistun jumppaan joka viikko. Olen iloinen, että olen löytänyt tämän paikan, joka vie ajatukset pois kaukana olevista lapsista muutamaksi tunniksi viikossa.

Toinen hyvä asia MoniNaisten Talolla on, että siellä tapaa naisia eri kulttuureista ja maista. Heidän kanssaan puhumme, juomme teetä, ystävystymme ja tutustumme toistemme kulttuureihin. Meillä on ollut hauskaa yhdessä.

Shakiba Adil, Monika-Naiset liitto ry:n työharjoittelija

MoniNaisten Talot – kotoutumista käytännössä

Järjestöillä on merkittävä rooli kunnan järjestämien kotoutumispalveluiden täydentäjänä. Monika-Naiset liitto ry on maahanmuuttajanaisille ja heidän lapsilleen erityispalveluja tuottava järjestö, joka toimii asiantuntijana ja vaikuttajana yhdenvertaisuuteen ja väkivaltaan liittyvissä kysymyksissä sekä edistää kotoutumista tukemalla maahanmuuttajanaisten kansalaistoimintaa. Tässä jutussa sukellamme Monika-Naiset liitto ry:n kotoutumispalveluja tuottavien asiakastyöntekijöiden arkeen.

Kotoutumispalvelut on Monika-Naiset liitto ry:ssä organisoitu MoniNaisten Talo -hankkeen alle. Helsingissä, Kemissä ja Mikkelissä toimiva MoniNaisten Talojen tarkoituksena on tarjota maahanmuuttajanaisille monikulttuurinen kohtaamispaikka ja sosiaalinen toimintatila.  Sen tärkeimpiä toimintamuotoja ovat kerhot, yksilöohjaus sekä palveluohjaus. MoniNaisten Talon toiminta ennaltaehkäisee syrjäytymistä, tukee osallisuutta ja kotoutumista uuteen kotimaahan. Matalan kynnyksen periaate mahdollistaa kerhossa aloittamisen itselle sopivana ajankohtana, ja suomen kielen kerhojen ajaksi on järjestetty lastenhoito. Ohjausta ja neuvontaa arkisissa asioissa on helppo pyytää, kun sitä saa luontevan sosiaalisen kanssakäymisen lomassa turvallisessa ympäristössä. Palvelut ovat asiakkaille maksuttomia.

MoniNaisten Talo toimii viidettä vuotta Helsingissä, Kemissä ja Mikkelissä on meneillään toinen toimintavuosi. MoniNaisten Talojen henkilökunta piti viikon ajan päiväkirjaa Talojen kirjavista tapahtumista, tässä viikon kohokohdat:

Jumppa on yksi MoniNaisten Talon suosituimmista kerhoista.
Kuvaaja: Daniela Wieliczko

 Maanantai

Maanantaiaamu Helsingin MoniNaisten Talolla alkoi tuttuun tapaan vapaaehtoisen vetämällä hikijumpalla. Yhdeksän naista kolmesta eri maasta, Somaliasta, Thaimaasta ja Afganistanista, olivat kokoontuneet lempilajinsa ääreen. Maahanmuuttajanaisten liikunnan tarve on suuri, sillä monella naisista on fyysisiä vaivoja, kuten särkyä ja kolotusta. Liikunnasta saa iloa ja energiaa niin, että jaksaa puurtaa kotoutumishaasteiden, kuten suomen kielen opiskelun, parissa.

Heti jumpan jälkeen alkoi Kalliolan nuoret ry:n vetämä Afganistanilaisena äitinä Suomessa -keskusteluryhmä, johon osallistui viisi naista. Ryhmä on vertaisryhmä ja siinä haetaan vastauksia yhteisesti mieltä askarruttaviin kysymyksiin: "Miten tuen lastani Suomessa?", "Äidin ilot ja surut?" ja "Millainen on hyvä äiti?" Ryhmässä on sekä suomen- että darinkielinen ohjaaja, joten naiset voivat keskustella myös omalla äidinkielellään.

Kemin Moninaisten Talolla kaksi opiskelijaa aloitti harjoittelun maanantaina.  Toinen opiskelee Kemi-Tornio AMK:ssa sosiaalialaa ja toinen Peräpohjolan opistossa nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajaksi. Aamulla opiskelijat saivat pikaohjausta ja tehtävälistan. Aluekoordinaattori Viktoria Karvonen joutui lähtemään asiakkaan kanssa tapaamiseen lastenpsykiatrin kanssa. Päivän aikana käytiin opiskelijoiden kanssa tarkemmin läpi viikko-ohjelmaa ja Talon sääntöjä. Iltapäivällä Syväkankaan palvelutalolla aluekoordinaattori piti infotilaisuuden Monika-Naiset liitosta sekä MoniNaisten Talon toiminnasta ja palveluista seniorikeskusteluryhmässä.

Suomen kielen opiskelua Työväenopistolta jalkautuvan opettajan johdolla.
Kuvaaja: Shakiba Adil

Tiistai

Tiistaina Mikkelin MoniNaisten Talolla oli vertaistukiryhmä kongolaisille naisille, jotka olivat juuri saapuneet Suomeen. Mukana oli 9 naista. Aiheena oli naisten terveydenhuoltoon liittyvät kysymykset ja vierailijana terveydenhoitaja.
Viikko 12 on Rasismin vastainen viikko ja aluekoordinaattori Anna Shukan on ollut mukana suunnittelemassa nuorille tarkoitettua Yhdessä rasismia vastaan -tapahtumaa, johon on tulossa erimaalaisia esiintyjiä. Rasisminvastaisen päivän tapahtuman tuottavat yhdessä monet paikalliset toimijat: Monikulttuurisuuskeskus Mimosa ry, joka on myös Mikkelin MoniNaisten Talon tärkeä yhteistyökumppani, Pelastusarmeija, Non Fighting Generation, Maahanmuuttotoimisto, Nuorten kohtaamispaikka Olkkari, kaupungin nuorisotoimi ja Mikkelin MoniNaisten Talo.
Viikon aikana Mikkelin MoniNaisten Talolta haettiin apua mm. päivähoitopaikan hakemiseen, kesätyöpaikkojen etsimiseen, koulutushakuihin sekä verkkopankkiasiointiin. Aluekoordinaattori ohjasi nuoria kohtaamispaikka Olkkariin, jossa he voivat saada apua kesätyöpaikkahaussa. Palveluohjaus on tärkeä osa MoniNaisten Talon toimintaa: asiakas ohjataan sinne, mistä hän voi saada parhaan tiedon.


Kemissä alkoi kello 10 suunnittelupalaveri, johon oli kutsuttu tärkeä yhteistyökumppani ja vuokranantaja, kriisikeskus Turvapoiju, ja sen johtaja Kaisa Lauri. Lisäksi tapaamisessa oli mukana Toivola-Luotola-setlementin toiminnanjohtaja ja Koti Lapissa-hankkeen työntekijä. Palaverin tarkoitus oli miettiä yhteistyökuvioita. Kemi on pieni paikkakunta, mutta työtä tehdään vahvasti verkostoissa ja toimijat ovat omaksuneet tehokkaan verkostomaisen työskentelytavan.
Heti kokouksen jälkeen kello 11 Talo täyttyi naisilla ja lapsilla, koska oli Siivet-perheklubin aika. Iltapäivä sujui rauhallisesti: Arkisuomea-kerhoon tuli vain yksi opiskelija, joka keskusteli opiskelijoiden kanssa ja tutustui heihin.


Torstai

Torstai oli Helsingissä kuuden kerhon päivä. Aamujumpan jälkeen vapaaehtoinen tuli paikalle ohjaamaan kokkikerhoa, jossa tänään tehtiin yhdessä kalakeittoa. Asiakkaat ovat viime aikoina opastaneet mm. irakilaisen spagetin ja salaatin teon saloihin.
Suomenkielen kerhot ovat kaikkein suosituimpia, mikä näkyi taas torstaina. Keskustelevaa suomen kieltä -kerhossa oli 21 naista. Naiset olivat mm. Nepalista, Kongosta, Etiopiasta, Sri Lankasta, Kamerunista ja Angolasta. Ohjaava vapaaehtoinen on kohta valmis toimintaterapeutti.
MoniNaisten Talon kerhot eivät ole virallista koulutusta eikä niistä voi saada todistusta, mutta usein ne ovat ensimmäinen askel suomen kieleen tutustumiseen. Monet naiset jonottavat TE-toimistojen tarjoamiin työvoimapoliittisiin kokopäiväisiin koulutuksiin, mutta jonotusajat voivat olla hyvin pitkiä. Kerhotoiminnan avulla naiset pääsevät aloittamaan opinnot heti. Lastenhoito suomen kielen kerhojen aikana mahdollistaa monien kotiäitien osallistumisen.

Torstaina MoniNaisten Talolla toimiva maahanmuuttajanaisten työllistämishanke Osaavat naiset oli kutsunut vieraaksi erittäin hienon uran Suomessa tehneen nigerialaissyntyisen naisen Oge Enehin, joka jakoi paikalle kerääntyneille akateemisesti koulutetuille naisille arvokkaita vinkkejä työpaikan löytämiseksi.
Samanaikaisesti Talolla toimivan Teehetki-kerhon osallistujat olivat lähteneet Ateneumiin katselemaan taidetta. Teehetki-kerho on yli 50-vuotiaille naisille suunnattu elämyksellinen keskustelukerho, jota vetää kaksi eläkeikäistä kantasuomalaista naista suurella menestyksellä.

Torstaina iltapäivällä Kemin MoniNaisten Talolla äiti-lapsi -kerhossa kokeiltiin vauvataidetta, maalaustarvikkeina toimivat hedelmäsoseet ja lasten näppärät sormet. Vaikka osa ”maaleista” joutui taiteilijanalkujen suuhun, hienoja töitä saatiin aikaiseksi.

MoniNaisten Talon projektipäällikkö Daniela Wieliczko neuvoo asiakasta. 
Kuvaaja: Shakiba Adil

Perjantai

Perjantaina Helsingin MoniNaisten Talolla vieraili maahanmuuttajanaisten opiskelijaryhmä. Heille kerrottiin toiminnasta ja palveluista selkosuomeksi – lopulta ryhmästä löytyi lisää asiakkaita sekä MoniNaisten Talolle että väkivaltatyöhön erikoistuneelle Monika-Naiset liiton Voimavarakeskus Monikalle.
Perjantaina sukulainen, joka oli kuullut toiminnasta, toi paikalle uuden asiakkaan. Nainen ei puhunut suomea eikä englantia, mutta onneksi meneillään oli Luetaan yhdessä -verkoston suomenkielen kerho, johon nainen ohjattiin. Hänet otettiin lämpimästi vastaan ja ryhmästä löytyi samaa kieltä puhuvia naisia. Hän päätti jatkaa kerhossa.
MoniNaisten Talo-hanke on onnellinen kaikista mahtavista vapaaehtoisista, jotka luovat toimintaa ja kohtaamisia maahanmuuttajanaisille.