RIKU tarjoaa tukea ja neuvontaa rikoksen uhreille, läheisille ja todistajille
Jos Rikosuhripäivystys eli RIKU ei ole ennestään tuttu, niin
lyhyesti kuvattuna tehtävämme on tarjota kaikenlaisten rikosten uhreille,
heidän läheisilleen sekä rikosasiassa todistaville tukea ja neuvontaa.
Palvelumme on tarkoitettu kaikille tasapuolisesti esimerkiksi sukupuolesta tai
etnisestä taustasta riippumatta. Näin periaatteessa.
Käytännössä yli 80 % asiakkaistamme on viime vuosina ollut
naisia. Ulkomaalaistaustaisia eri palvelumuodoissamme oli viime vuonna vajaat
300 henkilöä. Parhaiten onnistuu vertailu tukisuhteiden määrissä:
ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli tukisuhteissa 162, kun yhteensä RIKUn
tukisuhteita oli 2640. Se on noin 6 %. Tämä on aika lähellä vieraskielisen
väestön osuutta Suomessa.
Toisaalta tiedetään, että maahanmuuttajat joutuvat – eri
syistä – selvästi kantaväestöä useammin rikoksen kohteeksi. Myös
uhritutkimusten perusteella näyttää siltä, että rikosten uhrien palvelut eivät lainkaan
riittävästi tavoita maahanmuuttajia. RIKUssa tähän haasteeseen on vastattu
kehittämishankkeilla, mutta edelleenkään tieto palveluistamme ei kulje
riittävän hyvin maahanmuuttajayhteisöihin. Tällä hetkellä asiakkaat ohjautuvat
pääosin poliisin, turvakodin tai muiden järjestöjen kautta.
RIKU tavoittaa toiminnallaan väkivaltaa kokeneita maahanmuuttajanaisia
RIKUn palvelut tavoittavat maahanmuuttajista parhaiten juuri
naiset. Tämä on helposti selitettävissä sillä, että ylipäätään RIKUn
palveluihin ohjautuu ja ohjataan selvästi enemmän naisia. Yli puolet RIKUn
asiakkaista on lähisuhdeväkivallan tai seksuaalirikosten uhreja. Myös
ulkomaalaistaustaisten asiakkaiden osalta korostuu lähisuhdeväkivalta. Maahanmuuttajanaisten
kohdalla nousevat esille kunniaan, häpeään ja ylipäätään naisen asemaan
liittyvät pelot.
Lähisuhdeväkivallan osalta kohtaamme edelleen tilanteita,
joissa puoliso uhkaa lasten huoltoon, oleskeluvan jatkumiseen ja ylipäätään
maassa pärjäämiseen liittyvillä asioilla. On kuitenkin myös viitteitä siitä,
että oleskeluluvan menettämiseen liittyvät pelot ovat vähentyneet.
EU:n rikosuhridirektiivi takaa rikoksen uhreille oikeuden tukipalveluihin
Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan
torjumiseksi laaditun Euroopan Neuvoston ns. Istanbulin sopimuksen ratifioinnin
yhteydessä hyväksyttiin eduskunnassa alkuvuodesta tärkeä ulkomaalaislain
muutos. Jatkossa väkivalta tai hyväksikäyttö huomioidaan selkeämmin perusteena
saada jäädä maahan, vaikka perheside päättyisi. 1.4.15 voimaan astunut 54 §:n lisäys
kuuluu näin:
Ulkomaalaiselle, jolle
on myönnetty tilapäinen tai jatkuva oleskelulupa perhesiteen perusteella,
voidaan myöntää oleskelulupa perhesiteen päätyttyä sillä perusteella, että
henkilöllä on kiinteät siteet Suomeen tai että hänen henkilökohtainen
tilanteensa on erityisen vaikea puolison häneen tai hänen lapseensa perhesiteen
voimassaolon aikana kohdistaman tai hyväksymän väkivallan tai hyväksikäytön
vuoksi ja luvan epääminen olisi olosuhteet huomioon ottaen kohtuutonta.
Kun Suomi muiden EU-maiden joukossa marraskuussa saattaa
voimaan EU:n rikosuhridirektiivin, on kaikilla rikosuhreilla oikeus uhrien
tukipalveluihin ja muihin direktiivin tuomiin oikeuksiin oleskelustatuksesta
riippumatta. Uhrin oikeus saada rikosprosessiin liittyvät asiakirjat käännettyä
omalle kielelleen vahvistuu kuten myös oikeus saada tietoa asemastaan.
Direktiivi on merkittävä myös paperittomien rikoksen uhrien
kannalta. Heilläkin on oikeus mm. tukipalveluihin ja tiedon saantiin, mutta
oleskeluoikeuteen direktiivi ei vaikuta. Tarvitsemmekin käytännön keinoja,
joilla mahdollistaa rikosilmoituksen jättäminen ilman, että henkilö joutuu
pelkäämään maasta poistamista. Tähän on kehitetty hyviä malleja muualla
Euroopassa.
Tulkkauspalveluja kehittämällä tukea mahdollisimman monille
RIKUssa on kipuiltu pitkään tulkkauksen kanssa, koska oikeus tulkkaukseen oikeusprosessissa ei ulotu uhrin tukipalveluihin. Olemme kuluvalle vuodelle rutistaneet vähän lisää rahaa tulkkaukseen perusrahoituksestamme. Ensi vuonna tilanne toivon mukaan helpottuu, kun valtion vastuu uhrien yleisten tukipalveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta tuo työllemme vakaamman rahoituspohjan.
Haluamme tavoittaa kaikki apua tarvitsevat rikoksen uhrit – kieleen, kansalaisuuteen, etniseen taustaan, ikään, terveydelliseen tilaan, seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoleen tai muuhun henkilökohtaiseen ominaisuuteen katsomatta.
Leena-Kaisa
Åberg
toiminnanjohtaja
Rikosuhripäivystys
