Nyt on kahden kuukauden harjoittelujakso ohi Osaavat naiset -projektissa ja
ei voi muuta sanoa, kuin että olipa kokemus. Paljon tuli nähtyä ja koettua,
niin asiakastapaamisissa, työpajoissa, kuin myös erinäisissä seminaareissa sekä
tapahtumissa. Päälimmäisenä mieleen jäi kuinka monimuotoinen meidän
maahanmuuttajataustaisten naisten asiakasryhmä oikein on. He tulevat monista
eri lähtökohdista, mutta yhteisenä tekijänä kaikilla on suuri motivaatio löytää
töitä ja päästä osaksi suomalaista yhteiskuntaa.
Työllistyminen on hyvin tärkeä asia monelle maahanmuuttajalle, mutta
työelämään kiinni pääseminen onkin aivan toinen asia. Maahanmuuttajataustaiset
naiset ovat vielä heikommassa asemassa kuin miehet. Minua ihmetyttää, miten
niin monien asiakkaidemme kohdalla on mahdollista, että he eivät ole tehneet
päivääkään palkallista työtä. Työkokeilut ovat tietenkin yksi tapa auttaa
maahanmuuttajaa työllistymään, mutta omasta näkökulmastani näyttää kuitenkin
siltä, että maahanmuuttajia saatetaan ohjata työkokeilusta toiseen, ilman lupaustakaan
palkallisesta työstä.Toisaalta työkokeilussa suomen kielen taito kohenee,
työntekijä saa arvokasta työkokemusta ja todistuksen, mikä auttaa eteenpäin
työ- tai koulutuspaikan hakemisessa. Ilman koulutusta ei yleensä vakituista
työtä Suomessa saa.
Mieleeni tulee eräs tapaus, jossa Afrikasta lähtöisin oleva nainen on
asunut Suomessa yli 15 vuotta, eikä hänellä vieläkään ole kunnon kielitaitoa,
työkokemuksesta puhumattakaan. Hän on viettänyt suurimman osan ajastaan kotona
huolehtien perheestään. Kyseinen asiakas osaa hädin tuskin Suomen kielen
alkeita, eikä hän osaa edes käynnistää tietokonetta. Miten tämä on mahdollista?
Jotain on täytynyt mennä pahasti pieleen hänen kotouttamissuunnitelmassaan.
Häntä voisikin kutsua ns. väliinputoajaksi. Näitä tapauksia riittää.
Virallinen taho pyörittelee näitä ihmisiä luukulta toiselle, kunnes he jäävät
unholaan. Kolme vuotta kotoutumissuunnitelmaa ja sen jälkeen olet omillasi.
Siinä onkin sitten vaikea lähteä maahanmuuttajana rakentamaan siteitä
ympäröivään yhteiskuntaan, kun julkisella puolella resurssit eivät enää riitä
auttamaan. Onhan se myös itsestä kiinni, mutta vain vähän suomea taitava maahanmuuttaja jää helposti hyvin yksin.
Uskallan väittää, että täällä Osaavat naiset -projektissa, niin kuin muissakin
Monika-Naiset liiton toiminnoissa, osaamme auttaa aivan toisella tavalla kuin
julkisella puolella pystytään. Eräs asiakkaani sanoikin minulle kiitollisena, että
mitä hän tekisikään ilman meitä. Tarve näille palveluille on suuri. Ja kyllähän
viime vuoden tulokset puhuvat puolestaan - lähes kolminkertainen työpolun
alkuun päässeiden määrä tavoitteisiin nähden.
Nina Toija
Metropolia, Sosionomi-opiskelija
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti